Viisumi ja muita hoidettuja juttuja

Kävin siis viisumihaastattelussa tossa pari viikkoa sitten. Ei mua edes jännittänyt. En oo kuullut vielä kenestäkään, jonka viisumi olisi hylätty pelkästään ton haastattelun takia, joten miksi ottaa turhia paineita. Suurlähetystössä todellakin oli kunnon turvatarkastukset ja kaikki tavarat tarvittavia papereita lukuun ottamatta piti jättää sen toiselle puolelle. Luukuilta multa sitten vuorotellen otettiin pari paperia ja varmistettiin kaikki maksukuitit, otettiin sormenjäjet ja lopulta se itse "haastattelu". Nainen siinä aluksi englanniksi totesi, että oot lähdössä vaihto-oppilaaksi high schooliin. Sitten kysyttiin tiedänkö mihin oon menossa ja kerro jotain Californiasta. Siinä sitten parin lauseen verran kerroin suunnilleen, että California sijaitsee länsirannikolla ja siellä on lämmin ilmasto. Nainen ei edes kunnolla näyttänyt kuuntelevan mun selostusta loppuun ja sanoikin vaan viisumin tulevan viikon kuluttua postissa. Varmaan aika totta, että toi haastattelu on vaan enemmän muodollisuus ja vähän vaan katotaan pystyykö kommunikoimaan jotain englanniksi.

Toi haastattelu oli mulla keskiviikkona ja seuraavana maanataina olikin jo tullu postista ilmotus, että passi on noudettavissa, joten kyllä se siellä aika nopeasti käsitellään. 

Mulla oli sattumalta sama haastatteluaika kun toisella rotarivaihtarilla Lotalla. Haastattelun jälkeen odotettiinkin Lotan poikaystävää ja vielä yhtä vaihtaria Tanjaa, joille lähdin sitten helsinkiläisenä vetämään kunnon turistikierrosta stadissa. En oo varmaan ikinä kokenu vastaavaa kulttuuri- ja nähtävyyspäivää Stadissa, mutta oli kyllä tosi hauskaa! Piipahdettiin myös lintsillä ja pyörittiin aikamme ilmaislaitteissa, kunnes sitten päätettiin ostaa kertaliput ja mennä Ukkoon. En oo itekkään käyny lintsillä moneen vuoteen kunnolla yhdessäkään laitteissa, joten oli nyt kiva käydä edes se yksi kierros vetämässä. 

On jotenkin hassua, miten samankaltaisia ihmisiä vaihtarit ovat. Näidenkin aivan tuntemattomien ihmisten kanssa oli todella haukaa viettää päivää ja juttua riitti. Ja kuinka päivässäkin pystyy tutustumaan niin hyvin uusiin ihmisiin ja luomaan kaverisuhteita. Odotan vaan sitä kuinka läheiseksi meidän USA:n ja Kanadan vaihtarien ryhmä tulee, kun vietetään reilu kolme päivää toistemme seurassa New Yorkissa. Viimeisenä iltana varmasti harmittaa, ettei leiri kestänyt pidempään.

Sain Californiasta tollaisen lapun, mihin piti täyttää lääkärillä rokotukset (taas kerran) ja myös tehdä tuberkuloositesti. Päädyin sitten ottamaan keuhkoröntgenin, sillä se oli ylivoimaisesti nopein ja helpoin keino. Vihdoin siis kaikki lääkäripaperit valmiit.

Kävin poliisilaitoksella anomassa henkilökorttia, jota olisi sitten kätevämpi kantaa henkilötodistuksena passin sijaan. Kortin toimitusaika on kaksi viikkoa ja olin poliisilla kai 13 päivää ennen lähtöä, joten sen ehtiminen menee tosi tiukalle. Onneksi se voidaan kuitenkin lähettää postilla perässä.

Oon ostanut tuliaiset ja tietty Fazerin sinistä, purkkaa ja muita suklaita. Salmiakkia voisi kyllä vielä pari pussia hakea ihan vaan jenkkejä järkyttämään.

Ostin kanssa tollasen A tasty trip to Finland kirjan Akateemisesta kirjakaupasta. Siinä on tosi hyviä ihan tollasia perus reseptejä kuten karjalanpiirakat, pullat ja korvapuustit, eri jouluruokia, perunamuusi ja lihapullat. Tosi monissa suomikeittokirjoissa on jotain aivan uforuokia, joita kukaan ei ikinä syö tai mihin ei todellakaan saa ainkeksia jenkeistä (mainittakoon vaikka kalakukko, poronkäristys, mustamakkara ja veripalttu).

Hankin kanssa konelle suojakotelon, pari adapteria ja kovalevyn, jonne aion ajaa kaikki mun kuvat siltä varalta, että konelle käy jotain.

Suomenlippuja, suomikamaa ja pinssitarvikkeita.

Iso kiitos serkulle, joka toi pientä kosmetiikkatäydennystä loppuneiden tilalle Lontoosta <3

Tänään starttaa viimeinen viikko Suomessa. Jotain aivan hullua. Tää viikko tulee olemaan täynnä toimintaa; viimeisiä hetkiä kavereiden kanssa, läksiäisiä ja hyvästejä, pinssien viimeistelyä, pakkausta ja pakkausstressiä, huoneen siivoamista, innostusta, jännitystä, surua, iloa, haikeutta, naurua, itkua, valmistautumista, hetkessä elämistä ja nauttimista mun viimeisitä suomipäivistä.

-Mari

Ruisrockia ja Riparia

Käytiin Ellan ja Siljan kanssa Ruisrockissa heinäkuun ensimmäinen viikonloppu. Liput oli perjantaille ja lauantaille, sillä mun piti olla sunnuntaina yhdeltä jo takaisin Helsingissä. Kaksi päivä oli kyllä meille ihan riittävästi, ei oltaisi varmaan jaksettu kolmatta enää kunnolla :D 

Parhaan shown veti ehdottomasti David Guetta perjantai-iltana, vaikka välillä oli ihmisten keskellä aivan liian ahdasta ja takaapäin koko ajan joku työntämässä tai tönimssä. Bastille oli myös aivan ihana ja keikka ainakin väkijoukon määrän kannalta paljon paljon miellyttävämpi. Lauantailta mulla ei juurikaan ole kuvia, mutta sillon esiinty mm. Veronica Maggio, Studio Killers ja Lily Allen. Studio Killers oli ehkä pieni pettymys, mutta Lily Allen veti hyvän keikan. 

Kaiken kaikkiaan oli ihan mahtava festariviikonloppu! Ei edes vietetty juurikaan aikaa kolmistaan, vaan muutamia Ellan koulukavereita kavereineen oli myös ruississa ja päädyttiin sitten muodostamaan hyvin random seitsemän hengen porukka. Oli kyllä melkein kivempi liikkua tolla vähän isommalla porukalla ja tavattiin muutamia muitakin tuttuja. Pienistä vaikeuksista huolimatta (meidät meinattiin yöllä pakottaa poliisin ja järjestyksenvalvojien toimesta lähtemään täysin vastakkaiseen suuntaan kun satama, jonne meidän piti päästä. Tuloksena hypittiin jossain pyörätiellä melkein metsässä kaikkia niitä pyöräilijöitä vastaan, sillä lähes tyhjällä autotiellä oli kuulemma liian vaarallista kulkea. Lopulta päästiin sitten kuitenkin tielle ja satamaankin joten loppu hyvin kaikki hyvin) lähtisin ehdottomasti uudelleen, mutta taidan olla vielä ensi kesänä tuohon aikaan Jenkeissä :( ja tämän vuoden Weekend missautuu myös lähdön takia...

Syy miksi mun piti olla sunnuntaina jo Helsingissä oli, että lähdin maanantaina riparille ja sunnuntaina oli vielä yksi tapaaminen ryhmän kanssa ja viimeisten asioiden läpikäyntiä. Maanataina sitten kello 8 (ah ihanaa...) lähtö kirkon pihasta ja pysähdyksineen 8h bussimatka jonnekkin keskelle metsää. 

Tää on leikki iltaohjelmassa, ei rukouspiiri, vaikka se siltä vähän näyttääkin xD

Oli yksi kesän parhaista viikoista, älyttömän iso kiitos kaikille! <3 Harmittaa tosi paljon, etten pääse noiden pikkusten konffikseen, mutta näemmä kaikkea ei voi saada :/ Tuntuu vähän tyhmältä tutustua niin moniin ihaniin ihmisiin juuri ennen lähtöä. Tiiän, ettei monet näistä kaverisuhteista oo sellasia, joita tulisi hirveän vahvasti pidettyä yllä ton mun vuoden aikana. Mutta niin se vaan menee. Kaikista tärkeimmät kuitenkin aina säilyy.

(ja iso kiitos etalle kuvista)

12 päivää lähtöön. 

Mulla on nyt onneksi kai kaikki jutut hoidossa (paitsi pinssien teko!), joten vietän vain aikaa kavereiden kanssa ja nautin Suomesta. Ja ihanasta kesästä <3

Palaillaan taas :)

-Mari

Rotarytakki ja käyntikortit

Kävin pari päivää sitten vihdoin noutamassa postista mun rotarytakin sekä käyntikortit.

 Tää bleizeri/puvuntakki on siis eräänlainen rotaryvaihto-oppilaiden edustusasu, jota sitten pidetään päällä lentäessä, klubin kokouksissa ja muissa rotarien tilaisuuksissa. Vaikka toi aika monessa kuvassa näyttää mustalta, on sen väri oikeasti navy, eli ihan tosi tosi tumma sininen. 

 Takkeihin siis kerätään pinssejä, joita ollaan vaihdettu muiden vaihtareiden kanssa. Vuoden lopusssa takki tulee siis olemaan täynnä ihania muistoja ihmisisltä ja muistuttamaan lähinnä ylikoristeltua joulukuusta. Näissä kuvissa vasemmalla olevat pinssit on mun itsetehtyjä Suomi-aiheisia pinssejä (joihin kyllä pitäisi vielä hakaneulat kiinnittää) ja oikealla on pinssejä, jotka sain mun Suomen piirin ulkomaisilta vaihtareilta. 

Tässä vielä mun tilaamat käyntikortit. Ideana on, että näitä voi myös vaihdella muiden vaihtareiden kanssa ja niissä lukee kätevästi lähettävä ja vastaanottava klubi, kotipaikka ja yleensä sähköposti sekä puhelinnumero myöhempiä yhteydenottoja varten. Aattelin, että näitä on myös kätevä jakaa mun hostclubin jäsenille.

Ite tilasin noi kortit Vistaprintistä. Taustana on kuva tosta mun suomenlippusydänpinssistä valkosella taustalla ja sitten siihen liitin itse päälle nuo kaikki tekstikentät, oman kuvan, jenkkilipun, rotaryn logon ja viimeseks muokkailin noiden joidenki sanojen väriä. Takapuolella on tohon Host Families kohtaan pystyy sitten kirjoittamaan omat jenkkiosoitteet ja myös jenkkipuhelimen numeron. Noin viikon kuluttua tilauksesta tuli ilmotus, että kortit voi noutaa postista, eli ei niitä kauaa joutunut odottelemaan Oon tosi tyytväinen noihi, niistä tuli just sellasii mitä halusin.

Aika rientää ja tänään on enää 18 päivää lähtöön! Päivät vähenee liiankin lujaa, mutta samalla haluaisin jo lähteä. Kiirettäkin on jokapaikassa pitänyt ja myös loppuajaksi olisi paljon tehtävää. Lisää fiiliksiä ja kuulumisia kuitenkin pian :)

-Mari