Mulla loppu cross country kausi ehkä kolme viikoa sitten lauantaina, joten aattelin tulla nyt vetämään pientä yhteenvetoa tästä kaudesta tänne bloginkin puolelle. En tiedä mikä ongelma bloggerilla oli, mutta se sitten heitti nää kaikki kuvat aivan randomiin järjestykseen. Ei se nyt lopulta edes hirveästi haittaa, niistä saa silti hyvän kuvan, mitä kaikkea tää kausi piti sisällään.
Menin mun ekoihin treeneihin ehkä viikko ennen koulunalkua, ja voin kyllä sanoa, että tän mun juoksu-"uran" alku ei ollu mitenkään helpoimmasta päästä. En ollut kesällä treenannut koripallon tai minkään muunkaan urheilulajin parissa käytännössä yhtään, joten juoksijoiden, jotka olivat kovalla temmolla harjoitelleet kesäkuusta asti, mukaan oli aika vaikea näin yht äkkiä hypätä. Ihan hyvin mun kunto alko siitä sitten parantua ja pian aloin myös oikeasti nauttia juoksemisesta.
Mulle se varsinaisen juoksukauden alku (eli kun ne kisat alko siinä syyskuun aikoihin) oli aika hankala. Olin tosi paljon kipeenä, kuumeessa varmaan pari kolme kertaa, ja missasin tietysti älyttömästi harkkoja. Kuumeilun jälkeen alkoikin mun muu jaksaminen vähän romahtaa, olin ihan nukahtamispisteessä koko ajan koulussa ja en jaksanut enää kunnolla juosta harkoissa. Jouduin siis tonkin takia skippaamaan treenejä, ja lopulta kun pääsin takaisin, oli taas vaikea kiriä takaisin muiden juksijoiden tasolle.
Lopulta pääsin ihan kunnolla taas treenirytmiin mukaan juoksemaankin kisoja. Toi perus race on siis 3 mailia (4.8km), joka ei siis todellakaan oo mikään ihan lyhyt matka yrittää juosta ihan kunnon juoksuvauhtia. En ollut koskaan mikään älyttömän hyvä juoksija, mutta ihan ok, varsinkin ottaen huomioon kuinka paljon jouduin jäämään treeneistä pois. Oon kuitenkin ite tyytyväinen mun suorituksiin ja tohon kauteen kokonaisuutena, enhän mä sinne mitään koulun ennätyksiä lähtenytkään juoksemaan.
Tässä parit näytteet meiän perus harkkaviikon ohjemasta, eli kuus kertaa viikossa treenit/kisat; pitkää juoksua ( mulle 5-6 mailia), palauttava juoksu yleensä 3-4 mailia, punttitreenit parina päivänä juoksun lisäksi, erilaisia kovempia treenejä kerran tai kaks viikossa (3-4x2km, mäkijuoksuja, 5x800m tai vastaavia) Keskiviikkosin oli usein League meet, eli perus 3mailin juosu tän lähialueen koulujen joukkueiden kanssa. Viikonloppuisin oli muutamia isompia juoksukisoja ja pari kertaa matkattiin näitä varten vähän kauemmaksikin.
Nää parit sateiset kuvat on viikonlopulta ennen Thansgivingiä, kun juostiin North Coast Sections, eli Californian pohjoisrannikon parhaiden joukkueiden kisat. Nää juostiin paikassa nimeltä Hayward, joka sijaitsee lähellä San Franciscoa. Siellä todellakin satoi koko aamun ja poikien juoksun (kyllä, oli ihanaa seistä koko aika sateessa). Tyttöjen kisaksi sade onneksi lakkasi, mutta koko course (öö... rata?) oli älyttömän mutainen, kuten muutama kuva alempaa voi huomata.
Pojat sijoittui joukkueena neljänneksi, joka tarkoitti että he pääsi California State Championshipeihin, jotka juostiin sitten marraskuun viimeisenä viikonoppuna. McKinleyvillen cross country joukkueet oli tota ennen ollut noissa koko osavaltion kisoissa viimeksi kai 26 vuotta sitten, joten oli tosiaankin loistava suoritus. Proud of my team!
Loppukaudesta ennen näitä kisoja mulla rupes vasen polvi oikuttelemaan aika pahasti. Lopulta sitten näitä kisoja edeltävällä viikolla sinne polven sivuun sattu niin pahasti, että en pystyny enää kunnolla juoksemaan. Fysioterapeutti sano, että siellä on kai jotkut jänteet tulehtunu, eikä siihen oikein auta muu kuin lepo ja kylmän pito. Oisin ehkä voinut puskea väkisin buranan avulla ton viikon treenit ja noi kisat, mutta puhuttiin sit valmentajan kanssa että ehkä ei oo hyvä idea alkaa väkisin rikkoa mun polvea just ennen koriskauden alkua, joten en sitten lopulta päässyt edes juoksemaan näihin kisoihin. Mukaan siis lähdin kuitenkin ja kyllä mua loppujen lopuksi aika paljon harmittaa, että en sitten näihin vikoihin kisoihin päässyt osallistumaan...
"My first cross country season ended yesterday from my part and (even though I was thinking I’d never say this) I’ll miss running with you guys.This season wasn’t easy for me. I had problems pretty much with everything; with sickness and tiredness, but also with my calves and knees. I had days when I was just wondering why am I killing myself with this ridiculous sport (I had also days when I was wondering why am I running with these idiots, but that was just about the fun part). After playing basketball for 10 years it was hard for me to accept that I’m not good in the sport I’m doing. Practicing with guys also made me look and specially feel so weak and slow, something that I’ve never experienced with basketball. But overall running made me feel better. After long, boring days in stupid american high school, running gave me something to do and helped dealing with my thoughts. Now it has come time for some basketball, but I know at some point I’ll start missing our running practices (not Vista point hill repeats though, I’ll hate them now and forever). I can’t tell how grateful I’m about this experience and I just want to thank all of you so much about the best cross country season I have ever had! And I have to say I’m already pretty exited about the upcoming track season" <- Tässä vielä teksti jonka kirjotin facebookkiin ton meidän viimesen meetin jälkeen. Summaa aika hyvin min ajatukset tästä kaudesta. Vaikka ei ollut mitenkään helppoa, oon älyttömän kiitollinen tästä kokemuksesta ja tyytyväinen, että päätin liittyä tähän joukkueeseen, en vaihtais pois mistään hinnasta <3
-Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti