Graduation Day 6/11

Mun valmistujaiset eli graduation täältä jenkkikoulusta oli reilu viikko sitten torstaina. Samalla viikolla ma, ti, ke meillä oli finals, eli jonkunnäköinen loppukoe jokaisesta aineesta. Kokeita oli kaksi per päivä, ja vaikka mulla ei mitenkään hirveän rankat kokeet ollu, ei ollut mikään hirveä koulun loppumisen fiilis kun viimeiseen päivään asti sai puskea koulujuttuja. 

Torstaina sitten viimeinen koitti viho viimeihen koulupäivä. Meillä alkoi koulu normaalin aikaan (8:10 niinkuin joka ikinen päivä koko kouluvuoden), mutta jokainen tunti kesti vain 25min. Millään tunnilla ei oikeen tehty mitään, kuhan yritettiin tappaa aikaa. Kuudennen ja viimeisen tunnin jälkeen koko koulu kokoontui finale rallyyn (vähän kuin ketväjuhla Suomessa). Siellä oli vähän kaikennäköistä ohjelmaa, mm. meidät vaihtarit tunnistettiin? (regonize) ja lopussa tehtiin "seniorkuja", jossa alempiluokkalaiset pääsi halaamaan ja hyvästelemään seniorit ja lopulta sitten seniorit rupes halailemaan toisiaan. Sitä kyynelten määrää, chiis :'( Tottakai oli mulle surullista koska oon lähtemässä pian ja jättämässä kaikki nää ihmiset, mutta myös muidenkin kavereiden tiet erkanee kun ne lähtee syksyllä collegeen eri puolille Californiaa ja muita osavaltioita.

Monien halausten ja kyynelten jälkeen esitettiin koko rallyn vika juttu: senior slideshow. Diaesitys kaikista senioreista sisältäen kuvia vauvakuvista aina high schoolin viimeisiin viikkoihin. Ja kukas tämän yli 90 slidea pitkän powerpointin oli laittanut kokoon? Noh, minä. Otin siis koulussa leadership classin ja mun loppukevään "työ" oli sitten ton slideshown kokoaminen. Ja tottakai tein sen sitten perjaatteessa kokonaan tolloin viimeisellä viikolla (ei ollut kyllä kokonaan mun vika, porukka ei oikein halunnut lähettää kuviaan ajoissa). Noh, olin kyllä lopputulokseen tosi tyytyväinen ja niin oli monet mun luokkakaveritkin. 

Slideshown ja koulupäivän päättymisen jälkeen alkoikin vasta hulina. Rally loppui ehkä 12:20 ja graduation alkoi klo 2 ja takasin koulun football kentällä piti olla jo kello 1. Loistavaa, 40min aikaa ajaa takaisin kotiin, kuivata kyyneleet, parannella meikki, vaihtaa vaatteet , heittää toi kaapu päälle ja ajaa takaisin koululle. 

Tunti siinä sitten vaan pyörittiin ympäriinsä tuolla kentän reunalla ja odotettiin kaikkien saapuvan paikalle. Lopulta seremonia sitten alkoi, käveltiin opettajien muodostaman kujan (pari kuvaa alempana) läpi miedän istumapaikoille. Ohjelmassa oli sitten kansallislaulu (tottakai!), rehtorin puhe, oppilaiden musiikkiesityksiä sekä parin valitun oppilaan graduation speech. 

Lopulta sitten yksi kerrallaan käveltiin pienelle lavalle ja saatiin meidän diploma (aaand just kidding, saatiin vaan toi tyhjä musta diplomikotelo. Itse paperi piti hakea erikseen tilaisuuden jälkeen). Ton jälkeen virallinen seremonia loppuikin ja kuvien ottaminen alkoi.  Yritin saada kaikkien läheisimpien kavereiden kanssa kuvat ja tässä niitä sitten tulee:

Tässä on puolet meidän valmistuneesta luokasta. Vasemmalla tästä oli pieni lava missä puheet ym tapahtu ja sen toisella puolella toiset kolme penkkiriviä meitä valmistuvia.

Juoksuvalkku Jason

The exchange crew: Japan, Finland, Kenya, Italy, Israel

First host fam <3 so happy you came to see my graduation

And current host fam <3

Miljoona kuvaa myöhemmin pääsin vihdoin lähtemään kotiin, josta pian lähdinkin Annien ja Alexin graduation juhliin. Jotenki toi graduation ei tuntunu olevan ihan niin iso asia kun ylppärijuhlat, koska tosi harvat meistä valmistuneista piti yhtään mitään juhlia. Itse olin tietoinen ihan vaan muutamassa talossa olevista juhlista, ja trendinä olikin enemmän, että mennään vaan jonkun toisen juhliin pitämään hauskaa ja syömään kavereiden kanssa.

Juhlien jälkeen kävin taas kotona pikaisesti ja sitten yheksäksi illalla takaisin high schoolille. Lähes meidän koko luokka-aste (seniorit) oli siellä ja meidät vietiin bussilla Eureka bowling halliin jossa pidettiin meidän safe&sober party. Tän "turvassa ja selvänä" party on siis pääosin vanhempien järjestämä hengausilta, jossa on paljon kaikkea aktiviteettia, ruokaa ja juomia sekä raha-arvontoja ym palkintoja. Ja ton ideana on siis että kaikki valmistuneet menis tonne pitää hauskaa kavereiden kanssa eikä niihin kotibileisiin juomaan ja polttaa marijuanaa jottei ne kuole sitten aamuyöstä autokolareissa kun lähtee päihtyneinä ajamaan(koska mitään julkista liikennettähän ei oo nii mitäs teet kun haluun mennä bileisiin).

Tollanen vanhempien järjestämä juttu saattaa kuullostaa vähän tylsältä, mutta oli aivan älyttömän kivaa!! Tuolla oli keilausta, pokerin peluuta, karaokea, bingoa, airbrush tattoos, photobooth sekä ulos pystytetty zipline. Kaikki ruoka oli ilmaista koko yön ja baarista sai myös alkoholittomia juomia sekä eri limuja. Lisäksi koko yön siellä arvottiin palkintoja, ite voitin beats solo kuulokkeet! Muita palkintoja oli mm 100 dollarin lahjakorrteja amazonii tai victoria secretille, minijääkaappeja, kahvikoneita, tabletteja, beats pill kajareita ja vaikka mitä oikeesti arvokasta kamaa. Lisäksi siellä arvottiin rahapalkintoja (voitin 100 dollarii!) ja monista noista aktiviteeteista pysty voittaa rahaa, mm. keilauksesta, bingosta ja pokerista. Ja porukka siis oikesti voitti siel parhaimmillaan 300 dollarin arvosta käteistä. Safe&sober kesti koko yön ja mun ainoa säälittävä kuva koko illalta onki tää lähes aamu kuudelta otettu kuva kun oltiin vihdoin bussimatkalla takaisin koululle. 

Tässä oli siis mun 24 tunnin pituinen valmistujaispäivä. Oli kokonaisuudessaan älyttömän hauska ja onnistunut päivä, mutta samalla myös haikeeta, koska monia noista ihmisistä en tuu enää näkemään :/

Tällä hetkellä oon itseasiassa Wisconsinissa, 3600 kilometrin päässä kotoa Californiasta. Tultiin tänne tapaamaan host dadin sukulaisia ja on ollut tosi kiva ja rentouttava aloitus lomalle. Lennetiin Chicagoon ja pyörittiin siellä yksi vajaa päivä, joten kuvia sieltä on myös tulossa pian.

-Mari

Miten hakea Rotarivaihtariksi?

Kirjoitin tän postauksen valmiiksi jo varmaan viime vuoden puolella, mutta jotenkin vaan sen julkaisu jäi. Nyt kun kesä on jo täällä ja vaihto-oppilasvuodelle hakeminen myös lähestyy niin ajattelin vihdoin julkaista tämänkin postauksen. Toivottavsti edes joku saa vastauksia kysymyksiinsä tästä postauksesta tai kiinnostuu vaihton lähdöstä juurikin rotarien kautta (joka on tällei btw paras kaikista vaihtarijärjestöistä ;) )

Silloin kun mä ite oikeasti kiinnostuin vaihtoon lähdöstä ja rupesin ettimään tietoa järjestöistä ja hakemisesta, en oikee mistään löytäny kunnon hyvää infoa siitä miten rotaryn nuorisovaihtoon haetaan. Nuorisovaihdon sivuilla ( www.ryefinland.com ) on kyllä jonkinnäköiset ohjeet, mutta ainakin mulla oli niidenkin jälkeen vielä useampi asia auki. Nyt tuon hakuprosessin läpikäytyäni ja astetta viisaampana haluaisinkin auttaa kaikkia tulevia vaihtareita ja lähtöä harkitsevia vähän kertomalla miten mä lopulta pääsin rotarivaihtariksi.

1. Ensimmäinen askel on tosiaan kotipaikan rotaryklubin löytäminen ja sinne yhteydenotto. Suomen rotarypiirit ja -klubit löytyy täältä. Oon itse Helsingistä ja muutenkin koko pääkaupunkiseudulta löytyy ihan älyttömästi rotariklubeja, oisko Helsingissä ollu jo yli 20 kappaletta. Olin siis vähän hämmentynyt, että mihin klubiin mun nyt kannattaisi ottaa yhteyttä ja olisiko sillä lopulta edes mitään merkitystä. 

Päädyin sitten vaan summanmutikassa laittamaan elokuussa sähköpostia jollekkin keskustan klubille, esittelin parilla lauseella itteni, kerroin kiinnostuksesta lähteä vuosivaihtoon ja kysyin juurikin sitä onko väliä minkä klubin kautta haen ja lähettääkö kyseinen klubi ensi vuonna vaihtareita. Sain selville, että ei ole mitään väliä mille klubille hakee, vähän voi valita parhaiden kulkuyhteyksien mukaan, mutta ainakin Helsingissä kaikkialle pystyy liikkumaan vaivatta, eli todellakin valitsee vaan jonkun.

2. Rotarivaihdon hakuaika alkaa aika paljon myöhemmin ja on myös lyhyempi kuin muilla järjestöillä. Tämä voi ehkä vähän vaihdella klubeittain ja paikkakunnittain, mutta pääosin  elokuun loppu ja syyskuu on hakuaikaa. Vaihtariksi hakeva kirjoittaa itsestään noin A4-sivun pituisen vapaamuotoisen hakemuksen. Mä kirjoitin itsestäni, vähän perheestä, harrastuksista, muista kiinnostuksen kohteista ja vapaa-ajan jutuista, ystävistä, matkustelusta, kuinka mä kiinnostuin vaihtoon lähdöstä ja miks mä olisin hyvä vaihtari. Ihan syyskuun alussa sitten lähetin sen Helsingin Rotaryklubille, josta olin aikaisemmin siis jo tiedustellut minkä klubin kautta pitäisi hakea ja lähettävätkö he vaihtareita. Mulla olisi kai ollut mahdollisuus hakea useamman klubin kautta, mutta lopulta lähetin ton mun hakemukseen vaan tonne yhteen klubiin. Voi olla ihan hyvä idea hakea kuitenkin useamman klubin kautta jos siihen on mahdollisuus, sillä jos yksi klubi ei hyväksy sua lähtijäksi, jollain toisella klubilla saattaa olla vielä paikka auki. En kuitenkaan suosittele lähettämään sitä hakemusta joka ikiselle 20:stä klubista, muuten menee koko homma pelkäksi säätämiseksi klubien välillä.

3. Hakemuksen lähetyksen jälkeen multa jo alustavasti kyseltiin maatoiveita. Rotareillahan ei pysty suoraan valitsemaan mihin maahan haluaa lähteä, vaan annetaan neljä maata, johon on valmis lähtemään. Joku näistä maista on erittäin todennäköisesti tuleva kohdemaa, mutta ensimmäisen toiveen toteutumista ei voida taata. Mun maatoiveet tais olla tässä vaiheessa 1. USA 2. Australia 3. Kanada 4. Meksiko. Mun nuorisovaihtoasiasmies vaan halus kysyy nää multa, eli ei ollu mitään lukkoon lyömistä, ja mun lopulliset maatoiveet sitten muuttuikin hiukan tuolta loppupäästä. Yhden näistä maista piti olla ei-englanninkielinen ja just noi munkin kolme ekaa toivetta on kaikkein vaikeinta toteuttaa, sillä niihin on tosi paljon hakijoita. Mitä enemmän sulla siis on ns eksoottisempia ja just ei-englanninkielisiä maita listassa, sitä suurempi todennäköisyys on päästä vaihtoon ja just niihin maihin mihin haluaa.

4. Mun klubin hakuaika päätty syyskuun lopussa ja lokakuussa syysloman jälkeen mulla oli sitten haastattelu. Klubit haastattelee aina hakemuksen lähettäneet yksitellen ja tosiaan mun klubin nuorisovaihtoasiamies ja eräs toinen rotari haastatteli mut ja yhen toisen pojan, joka oli myös hakenut ton klubin kautta. Haastattelussa mun piti kertoa vähän itsestäni ja kiinnostuksen kohteista, miks haluun vaihtoon ja miks klubin pitäs valita just mut. Sitten kerrottiin miten tää vaihtoprosessi tästä etenee ja mulla oli myös oma lista kysymyksiä, jotka halusin käydä läpi.

5. Lokakuun 28. päivä sain sitten sen jännityksellä odotetun tiedon: "Onneksi olkoon, sinut on valittu Helsingin Rotaryklubin lähteväksi vaihto-oppilaaksi!" Mun klubin kautta oli hakenut vaan kaksi nuorta, minä ja tää toinen poika. Klubilla oli myös kaksi vaihto-oppilaspaikkaa jotka he aikoo lähettää, joten mulle kävi hyvä tuuri, kun kovaa kilpailua just mun klubin paikoista ei ollut. Monet pienempien paikkojen klubit saattaa saada kymmenisen hakemusta yhteen paikkaan, mutta mä luulen että Helsingissä noi hakijat just jakautuu paremmin klubien kesken. Mikään varma juttu mun vaihtoon pääsy ei kuitenkaan ollut, ei ton rotaryklubin ois tarvinnu ottaa mua, jos ne ei ois ajatellu että mä oon sopiva vaihtariksi.

6. Marraskuun alussa sain tunnukset nettisivuille, jossa pääsi vihdoin kunnolla täyttämään tota vuosivaihdon hakemusta. Hakemukseen piti täyttää kaikki perus tiedot itsestä ja perheenjäsenistä, lähettävästä rotaryklubista, koulusta ja vaikka mitä. Sen jälkeen piti käydä lääkärissä aika perus terveystarkastuksessa ja saada rotarien lappu täytettyä ja hoitaa kaikki tarvittavat rokotukset kuntoon. Piti käydä myös hammaslääkärissä ihan perus tarkastuksessa ja taas parit ruksit ja leimat rotaripaperihin. Itse piti kirjoittaa englanniksi kirje tulevalle host familylle ja vastaanottavalle klubille itsestä (siihen tais olla jotain apukysymyksiä) ja myös vanhemmat kirjoitti jonkun lyhyen kirjeen isäntäperheelle. Hakemukseen piti lisätä myös kuvia itsestä, perheestä, harrastuksista, kodista ja jostain itselle tärkeästä jutusta. Lisäksi viimeinen koulutodistus käännettynä englanniksi. Tähän hakemukseen laitettiin kanssa ne lopulliset maatoiveet, jotka mulla oli 1. USA 2. Kanada 3. Australia ja 4. Argentiina. En oikeen ees tiiä mistä toi Argentiina sinne lopulta tuli, mutta ehkä mä sinne olisin lopulta mielummin lähtenyt kuin Meksikoon. Koko hakemuspaketti piti tehä neljänä kappaleena, joten se papereiden ja lomakkeiden määrä oli ihan järkyttävä. Hakemuksen kanssa on siis ihan kiitettävästi työtä, aloittakaa sen tekeminen oikeasti heti eikä vasta kolmen viikon jälkeen.

7. Mun klubi oli asettanut mulle ton hakemuksen deadlineksi noin viikko ennen joulua, joten mulla oli todellakin se reilu kuukausi laittaa toi kaikki kokoon. Lopulta palautin kaikki neljät kopiot tosta mun hakemukseta klubin nuorisovaihtoasiamiehelle, chekattiin ne vielä kerran läpi ja sen jälkeen alkoikin pelkkä odotus. 25.1. pidettiin Suomen rotaryn monipiirin kokous, jossa nuorisovaihtokomitea katsoo läpi kaikkien maalistaa ja hakemusta ja lopulta sitten jollain kriteereillä valitsee mihin maahan kunkin paperit ensisijaisesti lähetetään. Jokaiseen maahanhan on joka vuosi tietty rajoitettu määrä paikkoja, joten varsinkin noihin englanninkielisiin maihin pyrkivien kesken joudutaan tekemään aikamoista valikointia.

8. Ton Tammikuun 25. päivän jälkeen varmaan valehtelematta joka ikinen tunti katsomassa sähköpostia ja odottamassa milloin sieltä tulisi se tieto tulevasta kohdemaasta. Lopulta, Helmikuun ensimmäisenä päivänä, se vihdoin tapahtui; "Onnittelut! Olet hakenut Rotaryjärjestön kautta vaihto-oppilaaksi lukuvuodeksi 2014-2015. Suomen Rotaryn  Monipiirin kokouksessa sinut on valittu USA:n ohjelmaan." Olin odottanu ja jännittäny tota sähköpostia viikkoja, vuoroin kauhistuksella, vuoroin innostuksella, ja en oo varmaa tota ennen jännittänyt mitään niin paljoa kun ton sähköpostin avaamista. En oo varmaan myöskään ikinä ollut niin iloinen, helpottunut ja onnellinen, kun sain vihdoin kuulla, että pääsin oikeasti mun ykköstoiveeseen, USAan, jonne on vuosittain varmasti kaikista eniten hakijoita.

 9. Kun kohdemaa on saatu selville, sun hakemus lähetetään kyseisin maan kirjeenvaihtajalle, joka lähettää sen eteenpäin jollekkin piirille, joka lopulta päättää mihin sen piirin klubeista sut sijoitetaan. Tää klubi ettii sulle host perheet (tai on jo ettinyt) ja jossain vaiheessa sitten joku lopulta ottaa sieltä yhteyttä joko Suomen kirjeenvaihtajaan tai itse vaihtariin. Ja siinä yleensä kestää. Ja kauan. Joten kärsivällisyys on valttia. Ite sain tietää mun vastaanottavan klubin ja samalla siis tän paikan missä tuun vuoteni viettämään huhtikussa Lahden koulutuksessa. Siitäkin meni vielä viikkoja ennen kuin eka host perhe otti muhun yhteyttä sähköpostilla ja oisko guarantee form viisumin hakemista varten tullut vasta kesäkuun puolella. 
Vaihtoon lähtö vaatii siis melko paljon aikaa, paneutumista ja paperisodasta selviämistä, mutta voin sanoa, että on kyllä ehdottomasti kaiken vaivan arvoista! 

-Mari

The Months just Flashed by

Tein tälläsen postauksen jo varmaan yi kuukausi sitten pääosin puhelimen kuvista kertoen mitä maalis- ja huhtikuussa oli tapahtunut, mutta unohdin sitten julkaista. Aika menee aivan älyttömän nopeesti, vastahan mä oon nää kuvat ottanut ja nyt niistä on jo yli kaksi kuukautta. Kesäkuu on jo tullut, graduation lähestyy ja pian mä oon taas jo tulossa takaisin Suomeen. Wow :/

Anyways, mua ei oo täällä blogissa näkynyt ikuisuuksiin ihan tälläisten normi arjen postausten parissa. Nytpä siis vähän katsausta miltä mun arki täällä on näyttänyt maalis- ja huhtikuun aikana...

Hawaiin ja näiden ihmisten ikävöintiä :(

Jäätävän kokoisia jäätelöannoksia

Uuden perheen koirien olemassa olon sietämistä (silmien pyöritys)

koulussa "opiskelua"

Hahaha löysin näitä karkkeja kaupasta, ei sano varmaan kenellekkään muulle mitään, mutta ehkä Suskin, Fannin ja Sallin mieleen tulee jotain muistoja ;)

Autossa istumista

Lisää Hawaii-kuvia

Ja muiden ottamien Hawaii-kuvien metsästystä facebookista 

Fysioterapeutilla käyntiä polven takia

#exchangestudentproblems

Yleisurheilu meettejä

Diplomin saamista hyvän keskiarvon takia. Olin itse aika yllättynyt koska en tee täällä mitään koulun eteen...

Powderpuff-pelin katsomista. (halukkaat tytöt Senior ja Junior luokilta pelaa vastakkain jenkkifudisottelun ja pojat tietystä cheerleadereina)

Sadie Hawkins dancessä tanssimista

Suomikarkkien syöttämistä ihmisille

Sushin syömistä

Elämäni ekan softball pelin katsomista

Lohi-guacamole-bageleita

Aasialaista ruokaa 

Mielenosoiteuksen katsomista (ihan huvittavaa oli kun kymmenet miehet laitto korkkarit jalkaan ja käveli mailin kaupungin katuja pitkin)

Pääsiäisen viettoa

Humboldt State Universityllä vierailua

Kampaajalla käyntiä ja sen toteamista, että kiharat ei säily mun hiuksissa edes yhtä päivää (eka kuva otettu saman päivän iltana kun kampaaja kiharsi mun hiukset)

Koriskauden awardseja (joita ei toki jaettu 2kk myöhässä kauden loppumisen jälkeen)

Iloisuutta koska Applen uusiin emojeihin tuli mukaan Suomen lippu

Liiallista Starbucks juomien kulutusta

Kuviksen Earth Day projektiin panostamista

Frozen on vieläkin aika kova sana, ainakin kauppojen krääsän perusteella xD

Auringonottoa ja kesäfiilistelyä 

Löysin tälläsen kuvan kaverin viime vuoden year bookista. Katoin siinä että minkäköhän maan lippu toi on. Kuvatekstissä viereisellä sivulla lukee "blaablaablaa... holding a french flag". Ai että ranskanlippu?? Värit saattaa olla oikeat, mutta pikaisen googlettelun tuloksella voisin väittää kyllä Alankomaiden lippuksi... (olkoon tämä tarina siitä miten vähän jenkkiläiset tietä muiden maiden lipuista)

Ja viimeisenä rannalla oleskelua ja kuvailua, love this ocean <3

Ihana Mio teki mulle synttärikortin <3

-Mari