Throwback to the wonderful City of New York

Tajusin tänään, että siitähän on jo yli kolme viikkoa, kun pakkasin kimpsuni ja kampsuni Suomessa ja hyppäsin koneeseen Helsinki-Vantaalla. Tuntuu tosiaankin siltä kun olisin jättänyt Suomen taakseni jo pieni ikuisuus sitten ja sen jälkeenhän onkin kerennyt jo vaikka mitä tapahtua. Meillähän oli Suomen rotarien järjestämä kolme päivää kestävä orientaatioleiri (jos sitä nyt sellaseksi voi kutsua) New Yorkissa ennen lopullisiin kotikaupunkeihin lentämistä. Nyt siis vihdoin vähän katsausta meidän pikku pysähdykseemme New Yorkissa pääosin kuvien muodossa, sillä mullehan tuli reippaasti yli 300 kuvaa tolta alle kolmen päivän reissulta (ai miten niin tykkään valokuvata ;) ).

Meidän hotelli sijaitsi siis tuolla Manhattanilla ihan parin korttelin päässä Central Parkin vasemmasta alakulmasta.

Lähettiin maanantai-iltana vielä pienemmällä porukalla (Vikke, Juho, minä, Tanja +kuvasta puuttuva Rosa) syömään jotain iltapalaa. Ja surullista mutta kyllä, meiän ensimmäinen ruoka täällä oli todellakin mäkkisafkaa.

Tiistaina aamupala hotellillla ja sen jälkeen pikainen aamukävely Central parkissa Tanjan kanssa ennen meiän toista koulutusta hotellilla.

Päivän ohjelmana piti olla opastettu turistibussikierros Manhattanilla, mutta meillä oli jotain häikkää tilattujen bussien kanssa, joten varmaan 45min odottelun jälkeen lähdettiinkin omatoimisesti sapuskalle ennen bussin tuloa.

Bussin lopulta tultua ajettiin ympäri Manhattania mm. central parkin vierustaa ja läpi 5th avenuen aina alas Manhattanin eteläkärkeen 9/11 muistomerkille ja meren rantaan, josta näki vapaudenpatsalle.

Takaisin bussiin, joka ajoi meidät Times Squarelle. Siellä meillä oli vapaa-aikaa reilu pari tuntia kierrellä täysin vapaasti kunhan vain pysyi vähintään kolmen hengen ryhmissä. 

Times Squarella tapahtu just joku kahden bussin kolari, kun oltiin siellä. Itse kolaria ei nähty, mutta kaikkien hälytysajoneuvojen tulo ja uteliaat ihmismassat oli kyllä aika vaikea jättää huomaamatta. Niin ja eihän se liikennekkään yhtään ruuhkautunut kun koko kadunpätkä poikki ja tuhannet ihmiset pysähtyneet kadulle ja jalkakäytäville pällistelemään.

No, käppäiltiin siinä taas minä, Rosa, Tanja, Vikke ja Juho Times Squarea edes takaisin ja kaikkien vaatekauppojen sijaan päädyttiinkin sitten m&m's Worldiin. Varmaan jokaisen lapsen yksi unelmakaupoista ja olihan toki meilläkin oikein hauskaa. 

Tässä tosiaankin mun koko meidän New Yorkin matkan ainoa ostos, ja sekin on vaan noita irto-m&m's:sejä, jota pystyi tuolta kaupasta saamaan varmaan yli 30 eri värissä ja lisäksi eri sisuksilla mm. peanut butter.

Ja mikä olikaan seuraava m&m's Worldiä vastapäätä oleva kauppa, jonne päädyttiin. Kyllä, Hershey's Chocolate World. Tuolta en kuitenkaan (luojan kiitos) ostanut mitää. 

Koska terveellisesti syöminen on liian yliarvostettua vaihtareille ja pitäähän sitä nyt jotain uutta kokeilla, meidän viisikko löysi itsesä lounaalta Burger Kingissä xD

Illan ohjelmana oli vielä musikaali Broadwayllä. Käytiin kattomassa Newsies, joka oli siis vähän tositarinaa vanhasta New Yorkista, jossa lehdenjakajapojat kapinoivat lehden hinnannousua vastaan. Oli tosi upea ja näyttävä musikaali, tykkäsin paljon. Musikaalin jälkeen hengattiin taas hetken aikaa Times Squarella ihmettelemässä kaikkia niitä valoja, ihmisvilinää ja ihan vaan koko New Yorkin kauneutta ennen kuin lähdettiin kävelemään takaisin hotellille.

Maanantai aamupäivä aina kahteen saakka meillä oli vapaata ja meidän jo tutuksi tullut viisikko suunnisti Empire State Buildingiin.

Ihan kulman takan Empire State Buildingista sijaitsee Macy's:in maailman suurin tavaratalo. Päätettiin lähteä katsastamaan sitä ja aikamme liukuportaissa kuljettuamme päädyttiin ylimmän kerroksen sohva- ja sänkyosastolle. Istuttiin siellä sohvilla ja höpötettiin suomeksi kaikkia juttujamme varmaan yli tunnin ajan. Ja siis todellakaan kukaan myyjä ei tullut häätämään meitä pois tai edes katsonut pahasti niinkuin Suomessa olisi takuuvarmasti tehty. Itse asiassa varmaan 40 minuutin jälkeen eräs keski-ikäinen myyjä tulee hienovaraisesti kysymään meiltä, että tarvitaanko me jotain ja kaikki ok, mutta ei sitten sen enempää meidän siellä olemiseen kommentoinut.

Illalla meitä oli vastassa hotellilla useita mustia limusiineja, joiden kanssa sitten ajettiin hetki ympäri Manhattania kunnes päästiin meidän viimeisen illan illalispaikkaan, the View -ravintolaan.

Limusiinissa näiden parhaiden tyyppien kanssa <3

Ei valittamista, ruoka oli aivan älyttömän hyvää, seura täyttä kultaa ja näkymät suoraansanottuna hulppeat.

Viimeisenä yönä valvottiin monta tuntia seitsemän hengen voimin porukalla poikien huoneessa. Lähes kaikki tosta yöstä on täysin ja ehdottoman julkaisukelpaamatonta materiaalia, mutta ei kyllä olisi voinut olla parempi päätös meidän Nycin leirille. Rosa joutui meistä lähtemään ensimmäisessä kuljetuksessa kentälle kello 4 aamulla, kun me muut mentiin sitten kuuden bussilla. 

Yksien hyvästien ja aika mitättömien unien jälkeen olikin aika pakata taas laukut (onnistuin jotenkin saamaan ton ruumalaukun ylipainolle vaikka vielä Helsingistä lähdettäessä se ei ollut) ja suunnata kohti lentokenttää. Pikkasen oli unelias bussimatka ja oli tosi haikeeta lopulta sanoa viimeiset heipat nycin lentokentällä.

Lensin todellakin yksin ensin Nycistä San Franciscoon kuusi tuntia, odottelin kentällä pari tuntia plus puolitoista tuntia jonka kone oli myöhässä ja vielä yksi puolentoista tunnin lento tänne McKinleyvilleen. 

Kyllä, nukuttua ensin vajaa 5h lennosta ja missattuani sillä myös ruokailut katoin loppumatkan Frozen:ia omasta pikku telkkaristani xD

Ensimmäiset näkymät Californiasta

Vesi ja sämpylä, jotka ostin San Franciscon lentokentältä jostain kahvilan tapaisesta, jossa ei lukenut missään hintoja ja jotka maksoivatkin sitten lopulta muistaakseni 16 dollaria tai jotain ihan yhtä älytöntä. 

Toi Nycin leiri oli kokonaisuudessaan ehdottomasti paras mahdollinen alotus tälle vuodelle! En oikein edes ite tiiä mitä siltä odotin, mutta kaikki osottautui ainakin tuhat kertaa paremmaksi. Koettiin noiden parin hassun päivän aikana niin paljon. Ei ollut mikään kovin tyypillinen Nycin matka, mutta täytyy sanoa, ettei mua harmittanu tippaakaan kun muut tytöt esitteli ostoksiaan kaikista kaupoista, joihin ne oli vapaa-ajallaan mennyt. Meidän vapaa-aika kulu lähinnä syödessä (eikä ollut mitkää hirveen terveelliset ruuat), jutellessa, ympäriinsä kävellessä ja tosiaankin sohvaosastolla hengatessa. Eikä mun tehnyt ees mieli mennä kauppoihin (uskomatonta, mutta totta!). Löysin juuri ne oikeat ihmiset, joiden kanssa meillä oli älyttömän hauskaa ja muodostettiin täydellinen porukka. Oli aivan käsittämätöntä, miten läheiseksi käytännössä tuntemattomien ihmisen kanssa tultiin tossa ajassa. Oon vaan niin käsittämättömän onnellinen, että pystyin tutsutumaan näihin parhaisiin ihmisiin ja jakamaan ehkä elämäni parhaimmat kolme päivää heidän kanssaan <3

-Mari